Minulta kysytään usein niin blogin kuin ystävienkin kautta suosituksia ravintoloista Roomassa. Lähes poikkeuksetta kyselijät lisäävät haluavansa vinkkejä paikallisten suosimasta, aidosta italialaisravintolasta, jossa ei ole turisteja. Ihan ymmärrettävää, sillä kukapa haluaisi syödä pakasteaineksista tehtyä ruokaa ja vain etäisesti paikallista erikoisuutta muistuttavaa ylikeitettyä pastaa, jota tarjotaan niissä turistirysissä, joita Rooma – tai oikeammin sen suurimpien nähtävyyksien ympäristö – on pullollaan. Minua ihan itkettää, kun kuulen ihmisten saaneen huonoa ruokaa Roomassa, sillä täällä on myös pilvin pimein hyviä ja vielä enemmän kohtuullisen hyviä ravintoloita. Ongelma on se, ettei hyviä ravintoloita ole asiakaskunnan perusteella helppo erottaa turistirysistä. Roomasta on nimittäin vaikea, ellei suorastaan mahdotonta löytää ravintolaa, jossa ei olisi yhtään turistia, vaan pelkästään paikallisia.
Samasta asiasta viininmaisteluja järjestävä Vino Roma-blogin kirjoittaja avaa tätä ihan konkreettisten lukujen avulla. Roomassa on karkeasti pyöristäen 2,5 miljoonaa asukasta. Näistä vain neljäsosa käy vähintään kerran kuukaudessa ravintolassa ja puolet heistäkin suuntaa silloin pizzeriaan. Turisteja sen sijaan Roomassa käy vuosittain 12,5 miljoonaa ja näistä 8,5 miljoonaa tulee Italian ulkopuolelta. Oletettavasti lomalla olevat turistit syövät enimmäkseen ulkona. Näiden lukujen valossa on siis paljon todennäköisempää, että viereisessä pöydässä ravintolassa istuu paikallisen asemesta turisti kuin paikallinen.
Samaisessa blogijutussa valotetaan myös sitä, miksei se, että joku paikka on paikallisten suosima, välttämättä ole hyvän ravintolan merkki. Talouskriisin vuoksi italialaiset käyvät yhä harvemmin ulkona syömässä, sillä italialaisten mielestä on turha tuhlata rahaa ravintolaan, kun kotona tehty ruoka on kuitenkin oikeasti parempaa (ja he saattavat olla siinä oikeassa). Italialaiset käyvät siis ravintolassa lähinnä mukavuussyistä, siis esimerkiksi silloin, kun ruoanlaitto ei huvita, ja hakeutuvat tästä syystä siihen lähikorttelin ravintolaan tai pizzeriaan, jossa saa tarpeeksi hyvää ja ennen kaikkea edullista ruokaa. Tosin isolle osalle turisteja – ja minulle myös – se, mikä kelpaa italialaisille, on riittävän hyvää, vaikka ei fine diningia olisikaan.
Lounasta italialaiset eivät myöskään useimmiten nauti ravintolassa, vaan jossain lukuisissa palapizzaa, paninoja tai valmisannoksia myyvissä paikoissa. Näidenkin joukossa on todella hyviä paikkoja, ja loman suurin ruokaelämys voikin löytyä katuruokapaikasta ostetusta ja tuoreilla ja laadukkailla aineksilla täytetystä rapeasta pizzapalasta.
Edellä oleva kuvaus italialaisten ravintolakäyttäytymisestä on tietty karkea yleistys ja yleistysten tapaan ei ota huomioon sitä, että tietenkin myös italialaisten joukosta löytyy pelkästään hyvät arvostelut saaneissa ravintoloissa syöviä ja uusia ruokapaikkoja testaavia kulinaristejakin. Vinkkinä hyvää ruokaa Roomassa etsiville voikin sanoa, että kannattaa kokeilla perinteistä roomalaista ruokaa tarjoavien paikkojen asemesta jotain modernimpaa keittiötä edustavaa ravintolaa. Roomaan on viime vuosina tullut esimerkiksi useita laadukkaita lähi-, luomu- ja myös kasvisruokaa tarjoavia ravintoloita, jotka loihtivat ihanista italialaisista aineksista muutakin kuin pasta alla carbonaraa! Eikä niissä näy niin paljon niitä kammoksuttuja turistejakaan, sillä (ymmärrettävästi) monen lomaelämykseen kuuluu niissä ruutupöytäliinallisissa trattorioissa nautittu pasta-annos tai saltimbocca. Alla pari suositusta:
Tämän jutun pointtina oli korostaa sitä, että vaikka ravintola olisi täynnä turisteja, se ei välttämättä ole huono (ja vastaavasti se, että se on täynnä paikallisia, ei ole mikään hyvän ravintolan tae). Itse asiassa turistien toive löytää se paikallisten suosima aito ravintola, jossa ei ole yhtään turistia, on lähtökohtaisesti jo ristiriitainen, eikö? Kuten sanottu, Roomassa käy vuosittain 12,5 turistia, heidän joukossaan on takuulla muutama miljoona (!!) hyvää ruokaa ja laadukasta ravintolaa arvostava kulinaristikin. Siis vaikka esimerkiksi Armando al Pantheonin pöydissä istuu nykyään enimmäkseen muita kuin paikallisia, se on silti erinomainen ja aito roomalaisravintola. Turistit ovat vain lukeneet ne lukuisten matkaoppaiden, -lehtien ja -blogien ”10 parasta trattoriaa Roomassa”, joiden listalla Armando vuodesta toiseen pysyy.
Jos kuitenkin ruokaelämyksellesi on tärkeää, että ympärillä kuuluu lähinnä italiankielinen puheensorina, niin sitten täytyy matkustaa historiallisesta keskustasta ja sen lähimmistä kaupunginosista kauemmas. Ja joustaa sitten usein tarjoiluhenkilökunnan kielitaidossa, palvelussa, sisustuksessa tai viinivalikoimassa. Ja ottaa se riski, että epämääräisen näköisen ravintolan oven takaa paljastuu vain epämääräinen ravintola tai sitten erinomainen ruokapaikka, kuten lähiravintolamme, valtatien varressa ja huoltoaseman vieressä oleva loistava kalaravintola, johon en eläissäni lomalla astuisi sisään (ellen näkisi sen olevan aina ihan täynnä). Silti siitäkin löytyy Tripadvisorissa monta arvostelua niin englanniksi, venäjäksi kuin puolaksikin.
* Niitä kysyttyjä ravintolavinkkejä voi poimia kuvien kuvateksteistä! *
***
Tämä postaus on osa oli tarkoitus olla osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Syyskuun teemana oli ruokamatkailu. (Sössin oman juttuni eilen johonkin bittiavaruuteen, joten kirjoitin sen tänään uudestaan.)
Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua RIMMA+LAURA -matkablogin, Travelloverblogin, tai Muru Moun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat täältä. Minut löydät Instasta nimellä @kukkulalta.
Kommentit
6 vastausta