Minulta kysytään usein niin blogin kuin ystävienkin kautta suosituksia ravintoloista Roomassa. Lähes poikkeuksetta kyselijät lisäävät haluavansa vinkkejä paikallisten suosimasta, aidosta italialaisravintolasta, jossa ei ole turisteja. Ihan ymmärrettävää, sillä kukapa haluaisi syödä pakasteaineksista tehtyä ruokaa ja vain etäisesti paikallista erikoisuutta muistuttavaa ylikeitettyä pastaa, jota tarjotaan niissä turistirysissä, joita Rooma – tai oikeammin sen suurimpien nähtävyyksien ympäristö – on pullollaan. Minua ihan itkettää, kun kuulen ihmisten saaneen huonoa ruokaa Roomassa, sillä täällä on myös pilvin pimein hyviä ja vielä enemmän kohtuullisen hyviä ravintoloita. Ongelma on se, ettei hyviä ravintoloita ole asiakaskunnan perusteella helppo erottaa turistirysistä. Roomasta on nimittäin vaikea, ellei suorastaan mahdotonta löytää ravintolaa, jossa ei olisi yhtään turistia, vaan pelkästään paikallisia.

Alkupaloja. #romeforfoodies #foodie #italia #photooftheday #aperitivi #italianfood #thisisitaly #rome #testaccio #alkupala #rooma
L’Oasi della Birran alkupalavalikoimaa.
Alkupaloja. Meitä oli kuusi, en siis yksin nauttinut. #antipasti #romeforfoodies #alkupala
La Tavernaccian (Trastevere) alkupalalajitelma. Siis sen leikkeleitä sisältävä osuus.
Starters. #seafood #thisisitaly #calamari
Trattoria Da Cesare al Casaletto. Hei, niillä on nykyään nettisivu (pahus, nyt se on helpompi löytää).

Samasta asiasta viininmaisteluja järjestävä Vino Roma-blogin kirjoittaja avaa tätä ihan konkreettisten lukujen avulla. Roomassa on karkeasti pyöristäen 2,5 miljoonaa asukasta. Näistä vain neljäsosa käy vähintään kerran kuukaudessa ravintolassa ja puolet heistäkin suuntaa silloin pizzeriaan. Turisteja sen sijaan Roomassa käy vuosittain 12,5 miljoonaa ja näistä 8,5 miljoonaa tulee Italian ulkopuolelta. Oletettavasti lomalla olevat turistit syövät enimmäkseen ulkona. Näiden lukujen valossa on siis paljon todennäköisempää, että viereisessä pöydässä ravintolassa istuu paikallisen asemesta turisti kuin paikallinen.

Cacio e pepe. My favourite. #romeforfoodies #thisisrome #cacioepepe #Rome #pasta
Da Enzon (Trastevere) Cacio e pepe-pasta.
Well I thought that tonnarelli with zucchini and ham would be a light lunch. Not exactly. But it was good.
Frontoni dal 1921 (Monteverde) -ravintolan Tonnarelli con zucchini e crudo.
Luottoravintolan täydellinen spaghetti alla carbonara.
Le Mani in Pastan (Trastevere) Spaghetti alla carbonara.

Samaisessa blogijutussa valotetaan myös sitä, miksei se, että joku paikka on paikallisten suosima, välttämättä ole hyvän ravintolan merkki. Talouskriisin vuoksi italialaiset käyvät yhä harvemmin ulkona syömässä, sillä italialaisten mielestä on turha tuhlata rahaa ravintolaan, kun kotona tehty ruoka on kuitenkin oikeasti parempaa (ja he saattavat olla siinä oikeassa). Italialaiset käyvät siis ravintolassa lähinnä mukavuussyistä, siis esimerkiksi silloin, kun ruoanlaitto ei huvita, ja hakeutuvat tästä syystä siihen lähikorttelin ravintolaan tai pizzeriaan, jossa saa tarpeeksi hyvää ja ennen kaikkea edullista ruokaa. Tosin isolle osalle turisteja – ja minulle myös – se, mikä kelpaa italialaisille, on riittävän hyvää, vaikka ei fine diningia olisikaan.

Lounasta italialaiset eivät myöskään useimmiten nauti ravintolassa, vaan jossain lukuisissa palapizzaa, paninoja tai valmisannoksia myyvissä paikoissa. Näidenkin joukossa on todella hyviä paikkoja, ja loman suurin ruokaelämys voikin löytyä katuruokapaikasta ostetusta ja tuoreilla ja laadukkailla aineksilla täytetystä rapeasta pizzapalasta.

What a great day to enjoy a piece of pizza outdoors for lunch #pizzaromana #bufalamozzarella #thisisitaly #anticofornoroscioli #eatinginrome #nofilter needed
Rosciolin (Campo de’ Fiorin lähellä) ihania täytettyjä pizzoja.

Edellä oleva kuvaus italialaisten ravintolakäyttäytymisestä on tietty karkea yleistys ja yleistysten tapaan ei ota huomioon sitä, että tietenkin myös italialaisten joukosta löytyy pelkästään hyvät arvostelut saaneissa ravintoloissa syöviä ja uusia ruokapaikkoja testaavia kulinaristejakin. Vinkkinä hyvää ruokaa Roomassa etsiville voikin sanoa, että kannattaa kokeilla perinteistä roomalaista ruokaa tarjoavien paikkojen asemesta jotain modernimpaa keittiötä edustavaa ravintolaa. Roomaan on viime vuosina tullut esimerkiksi useita laadukkaita lähi-, luomu- ja myös kasvisruokaa tarjoavia ravintoloita, jotka loihtivat ihanista italialaisista aineksista muutakin kuin pasta alla carbonaraa! Eikä niissä näy niin paljon niitä kammoksuttuja turistejakaan, sillä (ymmärrettävästi) monen lomaelämykseen kuuluu niissä ruutupöytäliinallisissa trattorioissa nautittu pasta-annos tai saltimbocca. Alla pari suositusta:

Kaalikääryleet ravintola Broccolettin tapaan. Täytteenä burrataa (mozzarellasta ja kermasta tehty juusto) ja kinkkua. Yksinkertaisesti hyvää #eatingrome #rionemonti #ristorantebroccoletti #biofood #luomu #foodie
Broccolettin (Monti) alkuruoka: burrata- ja kinkkutäytteiset kaalikääryleet.
#etabli #eatingrome #tuna #foodie #vahvasuositus
Viihtyisän Etablin täydellinen tonnikala-annos.

Tämän jutun pointtina oli korostaa sitä, että vaikka ravintola olisi täynnä turisteja, se ei välttämättä ole huono (ja vastaavasti se, että se on täynnä paikallisia, ei ole mikään hyvän ravintolan tae). Itse asiassa turistien toive löytää se paikallisten suosima aito ravintola, jossa ei ole yhtään turistia, on lähtökohtaisesti jo ristiriitainen, eikö? Kuten sanottu, Roomassa käy vuosittain 12,5 turistia, heidän joukossaan on takuulla muutama miljoona (!!) hyvää ruokaa ja laadukasta ravintolaa arvostava kulinaristikin. Siis vaikka esimerkiksi Armando al Pantheonin pöydissä istuu nykyään enimmäkseen muita kuin paikallisia, se on silti erinomainen ja aito roomalaisravintola. Turistit ovat vain lukeneet ne lukuisten matkaoppaiden, -lehtien ja -blogien ”10 parasta trattoriaa Roomassa”, joiden listalla Armando vuodesta toiseen pysyy.

Jos kuitenkin ruokaelämyksellesi on tärkeää, että ympärillä kuuluu lähinnä italiankielinen puheensorina, niin sitten täytyy matkustaa historiallisesta keskustasta ja sen lähimmistä kaupunginosista kauemmas. Ja joustaa sitten usein tarjoiluhenkilökunnan kielitaidossa, palvelussa, sisustuksessa tai viinivalikoimassa. Ja ottaa se riski, että epämääräisen näköisen ravintolan oven takaa paljastuu vain epämääräinen ravintola tai sitten erinomainen ruokapaikka, kuten lähiravintolamme, valtatien varressa ja huoltoaseman vieressä oleva loistava kalaravintola, johon en eläissäni lomalla astuisi sisään (ellen näkisi sen olevan aina ihan täynnä). Silti siitäkin löytyy Tripadvisorissa monta arvostelua niin englanniksi, venäjäksi kuin puolaksikin.

* Niitä kysyttyjä ravintolavinkkejä voi poimia kuvien kuvateksteistä! *

***

Tämä postaus on osa oli tarkoitus olla osa Instagram Travel Thursday -kampanjaa, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Syyskuun teemana oli ruokamatkailu. (Sössin oman juttuni eilen johonkin bittiavaruuteen, joten kirjoitin sen tänään uudestaan.)

Jaa oma Instagram ja matkailu -aiheinen postauksesi alla olevasta linkistä. Instagram Travel Thursdayhin voit osallistua RIMMA+LAURA -matkablogin, Travelloverblogin, tai Muru Moun kautta. Voit lisätä linkkisi mihin tahansa näistä blogeista, ja se näkyy kaikissa. Muista lisätä postaukseesi linkki vähintään yhteen näistä emoblogeista ja kertoa, että osallistut IGTT-kamppikseen. Tarkempia ohjeita saat täältä. Minut löydät Instasta nimellä @kukkulalta

 


Kommentit

6 vastausta

  1. Margit avatar
    Margit

    Olen aina ihmetellyt kun sanotaan ettei Roomassa saa hyvää ruokaa – en tiedä missä oikein olen turreillut, mutta ruoka on aina ollut hyvää ja sitä on ollut taatusti riittävästi 😉 En kulje mikään opus kourassa, vaan menen sivuun pahimmoisista rysistä ja sieltä niitä sitten löytyy. Monet hyvät paikat ovat löytyneet ihan tollustellessa majapaikankin nurkilta – tosin sen olen oppinut, ettei majapaikan suosituksia aina kannata ottaa niin tosissaan, vaan harvoinpa niitä tulee kyseltyäkään – ehkä iltamyöhään väsyneenä olisi mukavaa saada hyvä vinkki. Ja sitten niitä nimiä – en vaan muista enää jälkikäteen, kun joku kyselee, dam. Ja minulle on ihan sama minkämaalaisia siinä vieressä istuu, toki italialaista perhetohinaa on kiva seurata 😉 Ja nyt täytyy suunnata kotio jääkapille näiden kuvien jälkeen…

    Muuten, tuosta bittiavaruuteen katoamisesta – pidempää juttua nettiin kirjoittaessa sen voi ensin naputella vaikka wordiin/notebookiin tms ja kun juttu valmis, kopioida se nettiin. Näin ei ainakaan juttua tarvi kirjoittaa alusta asti uudelleen.

    1. Heli Vihreältä kukkulalta avatar
      Heli Vihreältä kukkulalta

      Totta, Roomasta saa hyvää ruokaa, mutta voi saada myös ihan ala-arvoista, jos sattuu menemään juuri pahimmoiseen rysään. Totta sekin, että Rooma on iso kaupunki, eikä opuksista tai kavereiden vinkeistä ole paljon iloa, jos majapaikka on ihan toisella puolen kaupunkia. Silloin kannattaakin lähteä koittamaan onneaan ihan omin päin (mutta vasta puoli kahdeksan jälkeen, sitä ennen ei mikään kunnon ravintola ole auki).

      Niin niin, ehkä minä vielä joskus opin kirjoittamaan jutut ensin muualle kuin blogialustan editoriin. Ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta…Jotkut on vaan kovapäisempiä. Onneksi ihan alusta asti ei tarvinnut juttua tehdä uudelleen, tallennusväli vain harveni loppua kohti.

  2. Auts, ikävää että ensimmäinen postaus katosi! Kiva juttu, että jaksoit kirjoittaa postauksen uudestaan, sillä tämä oli silmiäavaava teksti. Ymmärrän kyllä, että monia kiinnostaa mennä paikallisten suosimaan ravintolaan hyvän ruuan perässä, mutta Rooman turistimäärillä täysin turistitonta ravintolaa voi olla vaikea löytää. Ja hyvää ruokaa saa varmasti muualtakin! Eri asia sitten on jotkut pienet turistikylät, missä rantakadun ravintoloissa tarjotaan keskinkertaista sapuskaa koska ei välitetä panostaa, sillä matkaajat vaihtuvat viikoittain. Silloin kannattaakin ottaa selvää niistä autenttisimmista rafloista 🙂
    P.S. Tuo tonnikala näyttää taivaalliselta!

    1. Heli Vihreältä kukkulalta avatar
      Heli Vihreältä kukkulalta

      Roomassa niitä turistipaikkojen rantakadun ravintoloita vastaa etenkin Vatikaanin ympäristön (mafian omistamat) ravintolat, joita ei ruokapaikoiksi voi edes kutsua. Ilman muuta kannattaa ottaa selvää autenttisista paikoista, mieluiten etukäteen, mutta Roomassa on turha pettyä, jos paikka onkin täynnä (muita) turisteja!
      Ja Enablin tonnikalaa voisin mennä syömään toistekin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *