Arvonta on suoritettu! Onnea Marjatalle ja Anjalle, toivottavasti nautitte ”Minun Italiani” -kirjasta! Kiitos kaikille osallistujille kommenteista!

Prologi

Tänä aamuna koiralenkillä roskalaatikoiden ohi kulkiessani huomasin, että paperiroskien joukkoon oli jälleen kerran laitettu muovia. Ongin päällimmäiset muoviroskat ja sulloin ne viereiseen muoviroskien laatikkoon – jossa oli lasipulloja ja jonkun vanha pyykkiteline. Toivotonta. Jatkoin italialaisten piittaamattomuudesta ja lukutaidottomuudesta harmistuneena matkaa ja ärtymykseni vain lisääntyi, kun näin, että tienpätkä, josta kerroin edellisessä jutussani, on yhä poikki.

Mutta kun istahdin aamukahville lähikahvilan jo auringonlämpöiselle ulkoterassille, sain eteeni cappuccinon ja tuoreen corneton (yhteensä 1,50 €) ja katseeni osui naapuritalonseinää peittävään kevään lempikukkaani tuoksuvaan wisteriaan eli sinisateeseen, olin valmis taas antamaan Italialle anteeksi. Kahvin jälkeen päästin koirani irti juoksentelemaan koirakavereidensa kanssa lähipuistikkoon. Samalla kenttä täyttyy iltapäiväisin jalkapalloa pelaavista pienemmistä ja isommista pojista: palloa potkitaan iloisesti sen kieltävän kyltin vieressä. Kotimatkalla tietyömaalle oli ilmestynyt työmiehiä ja heistä raavain äijä kumartuu lepertelemään pikkukoiralleni ja kertoo, että hänellä on itsellään kaksi samanlaista. Mieleen tulee Minun Italiani -kirjan Milanossa mallina työskentelevän Saran sanat Italian kahdesta puolesta:

Kertoessa italialaisesta elämästä ulkopuoliselle on vaikea välttää putoamasta kahteen kategoriaan: siihen, jossa huristellaan rakastuneina Vespalla sypressien reunustamaa yksisuuntaista katua väärään suuntaan (ja carabinieri puuttuu asiaan vain näyttämällä yläpeukkua), tai siihen, jossa mikään ei koskaan toimi, televisiossa pyörii vain vähäpukeisia tyttöjä, eikä kukaan tunnu huolestuvan pääministerin aiheuttamista seksiskandaaleista tai hänen korruptiosyytteistään.

Sara teoksessa ”Minun Italiani. Saapasmaan suomalaistarinat” (toim. Markku Kaskela & Tomi Kontio, Avain.) s. 60.

Juuri näin. Tällainen on minunkin Italiani.

Minun Italiani: yhtä kirjava kokoelma kertomuksia elämästä Italiassa kuin Italia itse

Minun Italiani – saapasmaan suomalaistarinat on nimensä mukaan lukupaketti eri puolella Italiaa asuvien tai muuten Italiaan syvemmän suhteen luoneiden suomalaisten kokemuksista Italiasta. Italia ja kertojien suomalaisuus ovatkin ainoat yhdistävät tekijät teoksessa, sillä se on vaikeasti määriteltävä kokoelma keskenään melko erilaisia tekstejä. Kirjassa on niin henkilöhaastatteluja kuin minä-muodossa kirjoitettuja juttuja, välähdyksiä yhdestä päivästä Italian maaseudulla ja vinkkilistoja eri kaupunkeihin. Myönnän, että kirjan epäyhtenäisyys aluksi vähän hämmensi ja kiusasikin luokitteluun taipuvaista sisäistä säntillistä suomalaistani, mutta sitten tajusin tietynlaisen sekamelskan ja persoonallisten äänten esiin nostamien puolien Italiasta kuvaavan hyvin juuri Italiaa itseään. Kahden runoilijan toimittamassa teoksessa muoto on varmaan harkittu ja esipuheessa he kirjoittavatkin:

Tämä lähestymistapa sopii maahan, joka on moninaisuudessaan lukuisten toisistaan poikkeavien identiteettien lumoava runsaudensarvi.

Jälleen nyökyttelen samanmielisesti.

Minun Italiani -kirjan suomalaistarinoissa kerrotaan niin viinitilan perustamisesta (Onnen Alba: viininviljelijä Riikka Sukulan haastattelu) kuin käynnistä sellaisella hakemassa viiniä omiin muovitonkkiin (Täydellinen päivä (Lazio)). Ruoan, juoman, taiteen ja maisemien lisäksi esiin tulevat italiaisten muut intohimot kuten pyöräily ja jalkapallo. Matkailijoille on monenlaisia vinkkejä mm. kääntäjä Taru Nyströmin kirjallisia vinkkejä Napoliin, Perparim Hetemaj’n ja Mitri Pakkasen vinkit jalkapallonähtävyyksiin ja Vera Valan vinkit Milanoon. Löytyypä kirjasta vinkkipaketti Rooman kävijälle: toimittaja Jenna Vehviläisen vinkeissä on niin monta omaakin suosikkiani (mm. tässä blogissakin esitelty Tavernaccia da Bruno), että pitää käydä testaamassa loputkin hänen vinkeistään. Myös Karrin kierros Laziossa on tehtävä pikimmiten, niin houkuttelevalta se tuntui!

Kirjassa liikutaan pohjoisesta Albasta aina Sisiliaan asti, mutta harmittavan paljon keskitytään isoihin kaupunkeihin. Milanosta peräti on kolme kertomusta ja Roomastakin pari. Kyllä suomalaisia olisi pienemmistäkin kylistä löytynyt – mutta ehkä tässä on jatko-osan paikka? Äänessä on enimmäkseen taiteilijat, mikä on ymmärrettävää: onhan Italia kiehtonut nimenomaan kirjailijoita ja muita taiteilijoita aina siitä asti, kun ulkomaille matkustettiin ja muutettiinkin inspiraatiota hakemaan.

Nyt itse asiaan: arvonta!

Ostin teoksen jo lokakuussa suoraan sen toiselta toimittajalta Markku Kaskelalta, joka toi pinon uunituoreita kirjoja meidän Roomassa asuvien suomalaisten iloksi ilman toimituskuluja. Miksi se siis nyt puoli vuotta myöhemmin on (taas) pöydälläni selailtavana? Vastaus on hyvä uutinen kirjasta kiinnostuneille: siksi, koska sain Avain-kustantamolta kaksi kappaletta Minun Italiani: saapasmaan suomalaistarinat kirjaa arvottavaksi blogin lukijoille! Arvontaan osallistuaksesi sinun tarvitsee vain hieman auttaa minua. Olen jo pari vuotta suunnitellut ”Suomalaiset Roomassa” -juttusarjaa, jossa haastettelisin täällä asuvia suomalaisia mm. siitä, miten he ovat Roomaan päätyneet ja mitä vinkkejä heillä olisi Rooman kävijöille tai tänne muutosta haaveileville. Kerro tämän jutun kommenttikentässä, kiinnostaisiko Rooman suomalaistarinat sinua ja olet mukana arvonnassa!  Muitakin juttuideoita saa mielellään antaa. Muista liittää mukaan sähköpostiosoitteesi yhteydenottoa varten mahdollisen voiton sattuessa kohdalle (se näkyy vain minulle). 

Muoks. Koska seuraajat tuntuvat olevan tiukassa, arvon molemmat kirjat perjantaina 8.6.2018 klo 18 Suomen aikaa! Vaikka Facebook-sivulta puuttuukin vielä 38 seuraajaa ja Instagram-tililtä peräti 250 🙁

Edelleen siis saa kutsua kavereita seuraamaan! Onnea arvontaan!

Ihan näin helpolla ette pääse, sillä arvon toisen kirjan kun blogin Facebook-sivulla on 1000 tykkääjää (lähellä ollaan, vain satakunta puuttuu) ja toisen kun Instagram-tililläni (@kukkulalta) on 1000 seuraajaa, ei siitäkään paljon puutu 🙂 Jos et siis vielä seuraa tilejä, niin kipin kapin tykkäämään ja jos seuraat, niin kehotapa kaveria seuraamaan kanssa! Arvontaan on mahdollista osallistua myös Facebook-sivullani ja tuplata voittomahdollisuudet.