Eikö joistakin sanoista tule ihania mielikuvia, sellaisia, jotka tuntee miltei kaikilla aisteilla? No, minulle ainakin tulee. Esimerkiksi appelsiinitarhasta tai pelkästään appelsiinipuustakin puhuttaessa voi heti kuvitella olevansa hehkuvan oransseista appelsiineista notkuvan puun alla, tuntea lämmön, ihanan tuoksun ja melkein maunkin. Tällainen mielikuvani mukainen pikkuparatiisi on ihan keskellä Roomaa, jos siis pitää suunnilleen Circo Massimon vastapäätä olevaa Aventinon kukkulaa keskeisenä. Siellä nimittäin on Parco Savello eli Giardino degli Aranci, jossa suosittelen käymään vaikka appelsiinipuutarha ei edellä kuvattuja mielikuvia herättäisikään.

Paikkaa voi pitää miltei yhtenä Rooman kätketyistä salaisuuksista. Yksin ei sielläkään tarvitse olla, mutta aika rauhallinen ja hiljainen paikka se on. Siitä huolimatta, että puutarhan terassilta on yksi parhaimmista näköaloista yli Rooman.

Appelsiinipuiden ja sateenvarjopinjojen varjossa voi siis hetkeksi hengähtää nauttimaan upeista maisemista ja unohtaa alapuolella näkyvän Rooman ruuhkat, tungokset ja kaupustelijat (korostan, että puistossa ollaan puiden varjossa – se on hyvin miellyttävää kuumina kesäpäivinä, jolloin Rooman piazzat ei paljon varjoa tarjoa). Tai mitäpä, jos tulisitkin puistoon illalla, auringonlaskun aikaan? Vaikka kuohuviinipullon kanssa? Paikka on ehdottomasti romanttisimpia Roomassa…

Jos joku vielä vakuutteluistani ja kehumisestani huolimatta epäröi, kannattaako Aventinolle kiivetä pelkän (pienen, myönnetään) appelsiinitarhan vuoksi, niin ei huolta: lähellä on muutakin nähtävää. Matkalla sinne tai sieltä pois – riippuen nousetko Aventinolle Circo Massimon vai Testaccion suunnasta –  voit pistäytyä myös Rooman ruusutarhassa (Ah, ruusutarha. Taas ne mielikuvat.), joka on ihan Circo Massimoa vastapäätä. Vanhempi, viehättävämpi puoli huvimajoineen avautuu tänä vuonna 18.5. Uudempi puoli on ehkä vähän peltomainen, mutta ruusut ovat upeita. Ja tuoksu on nyt keväällä huumaava!

Vähän appelsiinitarhasta ylempänä Aventinolla on myös Maltan ritarien aukio, jonka salaisesta avaimenreiästä voi kurkistaa…tai no, enpä paljastakaan sitä tässä, sillä eihän se sitten olisi salainen avaimenreikä. Koska se ei toisinaan paikkaa vaivaavista jonoista päätellen ole enää niitä tarkimmin varjelluita salaisuuksia, niin tästä linkistä voit kurkata, mitä sieltä näkyy. Viimeksi paikalla käydessäni tosin koko salainen ovi auki korjaustöiden vuoksi, mutta työmiehet sanoivat hoitavansa homman päivässä.

Maltan ritarien aukiolta voikin sitten laskeutua lounaalle/ aperitivolle/ illalliselle johonkin trendikkään Testaccion ravintoloista. Heti alas johtavan tien päässä on uusi suosikkikahvilani, sitä vastapäätä taas mahtava herkkukauppa Volpetti, josta voi hankkia ruokatuliaiset tai piknikeväät. Via Marmoratan takana olevilla kujilla on lukuisia hyviä ravintoloita, joissa ei sisäänheittäjiä (vielä) näy.  


Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *