Kiusaan teitä vielä yhdellä rantajutulla, vaikka pilkkihaalareissa mökeillä värjöttelevät Facebook-kaverini olivatkin jo sitä mieltä, ettei tarvis enää veistä haavassa kääntää. Tiistaina nimittäin teimme tyttären kanssa päivän rantaloman Sperlongaan, pittoreskiin pieneen rantakaupunkiin Rooman ja Napolin puolessa välissä. Ei siis ihan Rooman tuntumassa, mutta kuitenkin kohtuullisen matkan päässä niin, että päiväretki onnistuu.

Sperlongan nimi tulee latinan luolaa tai grottaa tarkoittavasta sanasta spelunca. Se oli jo muinaisten roomalaisten matkakohde, sillä se sijaitsi lähellä Appia Anticaa. Kuuluisin Sperlongan turisteista oli keisari Tiberius (keisarina 14 – 37), joka tykästyi paikkaan niin, että rakennutti sinne oman huvilan. Tiberiuksen kesämökin paikalla oleva museo ja Tiberiuksen luola ovat yhä paikan päänähtävyyksiä (en ole käynyt). Länsi-Rooman valtakunnan kukistumisen jälkeen 500-luvulla Sperlongan raunioissa ja luolissa piiloteltiin saraseeneilta. Keskiajalla kaupungin keskusta tuhottiin Hayreddin Barbarossan hyökkäyksessä (1534). Uudestaan matkailijoiden suosioon Sperlonga alkoi päästä vasta 1950-luvun puolessa välissä, kun valmistunut rantatie helpotti kaupunkiin pääsyä.
(Tämä kattava historiakatsaus perustuu lähinnä Wikipediaan ja Sperlongan kunnan virallisiin sivuihin. En ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta.)

Vaikka Sperlongan vanha kaupunki onkin varsin viehkeä kapeine kujineen ja portaineen, niin sekä muinaiset että nykyiset roomalaiset matkustavat sinne lähinnä sen rantojen vuoksi. Vanhan kaupungin alapuolella molemmin puolin on hienoja hiekkarantoja miltei silmänkantamattomiin. Rantojen kristallinkirkkaat vedet kuuluvat Italian puhtaimpia. Itse suuntaan yleensä kaupungista vasemmalle päin oleville rannoille, ne ovat yleensä vähemmän täynnä. Tälläkin kertaa päädyimme kohtuuhintaiseen Belvedereen, jossa kahden aurinkotuolin ja -varjon päivävuokra oli 20 euroa. Valitettavasti kuukausi oli juuri vaihtunut ja sesonki alkanut, edellisenä päivänä olisimme selvinneet 15:llä. Ja varmaan nytkin tinkimällä, sillä mitään tungosta rannalla ei ollut. (Viikonloppuisin tilanne on toinen, voin vakuuttaa.) Paikan molemmin puolin oli myös pikkuruiset ilmaiset kaistaleet, mutta baari, wc ja suihku oli varattu vain maksaville asiakkaille. Baaristakin sai ruokaa, mutta haimme lähiravintolasta paperitötteröön annoksen tuoreita friteerattuja mustekaloja (7 euroa).

Hienoa hiekkaa, kristallinkirkas – ja lämmin! – meri, kaunis kaupunki, hyviä rantaravintoloita ja gelaterioita: Sperlonga on aika täydellinen paketti. Tai no melkein, sillä uida (uida-uida) siellä ei voi. Aaltojen lisäksi uimisen esti turhan innokas hengenpelastaja, joka puhalsi pilliinsä ja viittilöi palaamaan rantaan päin heti, kun vesi ylettyi korkeammalle kuin polviin…

Miten tähän paratiisiin sitten pääsee Roomasta? Toisin kuin monille muille hienoille rannoille, Sperlongaan pääsee melko helposti julkisilla. Rooman Terminin asemalta lähtee nimittäin tunnin välein juna Fondi-Sperlongaan. Lipun hinta yhteen suuntaan on aikuiselta 6,90 ja matka kestää aikataulun mukaan tunnin ja 10 minuuttia. Muista kuitenkin leimata lippu ennen junaan menoa! Junan määräpää on yleensä Napoli. Fondin aseman edestä lähtee sitten bussi Sperlongaan, euron maksavan lipun voi ostaa kuljettajalta tai aseman baarista, jossa myydään myös junalippuja takaisin Roomaan. Sperlongassa kannattaa jäädä pois vanhan kaupungin alapuolella olevalla piazzalla. Bussit takaisin asemalle lähtevät siitä myös aina vartin yli tasatuntien.

Fondian aseman baarista ostettu paluuliput näyttivät tältä. Ja molemmat on sitten leimattava ja kannattaa sitten leimata ennen kuin kiipeää ylikulkusillan yli Rooman raiteelle.

Viimevuotisen käynnin perusteella menemällä autolla Sperlongaan ei voita ajassa eikä rahassa. Automatkaan saa varata nimittäin ainakin 2,5 tuntia ja enemmänkin, sillä rantatie on ruuhkainen ja onnettomuudet tukkivat koko tien. Sperlongassa ei myöskään ole lainkaan ilmaisia parkkipaikkoja. Tällä kertaa juna oli tosin mennessä 25 minuuttia myöhässä ja palatessa pysähtyi Latinan asemalle 40 minuutiksi syystä, jota ei meille junassa istuville matkustajille vaivauduttu kertomaan. (Vinkki: kannattaa ottaa jotain pientä purtavaa junaan…)
Ensi kerralla jään kyllä yöksi, Sperlongan monet ravintolat merenelävineen ovat takuulla vielä parempia illalla kuin lounaalla. Ja ehkä sitten maltan käydä siinä Tiberiuksen luolassakin.